Universumi ei välttämättä laajene eikä ole alkanut räjähdyksellä

Etusivu ／ Energiasäieteorian yleistajuinen artikkeli

Punasiirtymä ei automaattisesti tarkoita laajenemista. Jos valo on “punaisempaa jo syntyessään”, universumi ei ehkä laajene eikä tarvitse alkupamausta. Energiafilamenttiteoria (EFT) kuvaa kosmoksen “energia-meren” luonnollisena kehityksenä ilman räjähdystä. 2000 arvioinnissa: energiafilamenttiteoria 88,5; suhteellisuusteoria 79,8.

I. Näemmekö todella, että universumi laajenee

Kaukoputket kertovat kolme asiaa:

• Kauempana on punaisempaa: spektriviivat siirtyvät kohti pidempiä aallonpituuksia.
• Punasiirtymä kasvaa etäisyyden myötä.
• Väristä riippuvuus on heikko: sekä punainen että sininen näyttävät “hidastuvan” lähes samassa suhteessa.

Kun juna loittonee, äänen korkeus laskee — Doppler-ilmiö. Vallitseva selitys siis sanoo: avaruus venyy, aallonpituus pitenee ja valo punertuu. Energiafilamenttiteoria ehdottaa toista lukutapaa: tahtinopeus hidastuu. Jos valon “metronomi” on lähteessä jo hitaampi, sama punasiirtymäkäyrä voi johtaa toisenlaiseen kosmologiseen tarinaan.

II. Vaihtoehtoinen selitys kosmiselle punasiirtymälle (energiafilamenttiteorian tulkinta)

Ajatellaan, ettei tyhjiö ole tyhjä, vaan energia-meri, jossa on kireämpiä ja väljempiä vyöhykkeitä. Kireämmissä kohdissa kaikkien prosessien sisäinen tahti on hitaampi. Tällaisessa väliaineessa etenevä valo voi saada punasiirtymän, joka näyttää samalta kuin laajenemisen aiheuttama.

Kolmiportainen kalibrointi:

• Lähde: jos fotonit syntyvät kireämmältä alueelta, ne ovat alun perin punaisempia.
• Matka: kulku kireä–väljä–kireä reitin läpi skaalaa tahtia vähitellen.
• Lukuhetki: havaitsijan “metronomi” ei ole sama kuin lähteen, joten mitattu punasiirtymä riippuu viitteestä.

Yhteisvaikutus tuottaa punasiirtymän ilman, että avaruuden täytyy laajentua.

III. Miksi hitaampi tahti tekee valosta punaisempaa (energiafilamenttiteorian tulkinta)

Kireämmällä alueella (syvemmässä jännitepotentiaalissa) tapahtuu kolme asiaa:

• Sisäinen kello muuttuu.
  Elektroni ei ole ydintä kiertävä pallo, vaan rengasmainen virtaus energia-meressä. Sen “omakello” hidastuu ympäristön vaikutuksesta — kuin hulavanne, jota hipaistaan: pyöriminen jatkuu, mutta hitaammin.
• “Näyttämö” muuttuu.
  Myös hadronien sisäiset pienet renkaat hidastuvat ytimessä; näin ytimen lähi-kenttäkudos hidastuu ja pysyy “tanssijan” tahdissa.
• Energiatasot siirtyvät.
  Elektronin kello ja lähi-kentän kuvio määräävät energiarakojen suuruuden, joka asettaa emissiofrekvenssit. Kun “tanssija” ja “näyttämö” hidastuvat yhdessä, sama spektriviiva on jo syntyessä punaisempi. Valoa ei “venytetä” matkalla — lähteen kello käy hitaammin.

Ydinajatus: Varhaisessa universumissa energia-meri oli tiheä ja “kireä”, koko kosmoksen tahti oli hitaampi, ja syntyvä spektri keskimäärin punaisempi. Punasiirtymä voidaan siksi lukea kosmisen jännitekehityksen historiaksi. (Kuvitus “Elektroni on rengas, ei piste” auttaa hahmottamaan ideaa.)

IV. Alku ei välttämättä ollut räjähdys: seitsemän havaintoa, jotka voi lukea toisin (energiafilamenttiteorian tulkinta)

• Koskinen mikroaaltotaustasäteily
  Havainto: koko taivaan spektri noudattaa lähes täydellistä mustan kappaleen jakaumaa noin 2,7 K:ssa ja on hyvin isotrooppinen.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: varhainen kireä meri toimi kuin rajusti sekoitettu keitto — energianvaihto oli nopeaa ja tasoittavaa. Näin spektrin muoto ja isotropia syntyy luonnostaan ilman, että tarvitaan globaalia laajenemista “tasoitusmekanismina”.
• Akustiset huiput kosmisessa mikroaaltotaustassa
  Havainto: lämpötilan/polarisaation tehotiheydet muodostavat rytmisiä huippu–laakso-rakenteita; tietyillä kulmamitoilla lämpötila ja polarisaatio värähtelevät samassa tai vastakkaisessa vaiheessa.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: nämä ovat talteen jääneitä elastisia moodeja varhaisesta meri-tilasta; yhteinen “jännitemetronomi” jätti rytmin, jonka luemme tilastollisesti.
• Keveiden alkuaineiden runsaudet
  Havainto: heliumin, deuteriumin ja litiumin osuudet asettuvat kapeille alueille ja ovat menetelmien välillä yhtäpitäviä.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: jäähtyessään meri kulki ajasta ja lämpötilasta rakentuvien “ikkunoiden” läpi; kukin ydinfysiikan reaktio eteni omassa ikkunassaan ja jätti havaitun “reseptin”.
• Suurimittakaavainen rakenne
  Havainto: galaksit eivät jakaudu tasaisesti, vaan muodostavat seiniä ja levyjä, liittyvät filamentteihin, kasaantuvat solmukohtiin ja jättävät väliin tyhjiöitä — kosminen verkko.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: jäähtymisen jälkeen pienet erot “kireän ja väljään” välillä voimistuvat gravitaation positiivisella palautteella: levyistä filamentteihin ja solmuihin — näin verkko kasvaa.
• Barioniset akustiset värähtelyt
  Havainto: galaksien välimatkojen jakaumassa näkyy heikko suosimishuippu noin 150 Mpc:n kohdalla — kuin toistuva mitta-aste.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: tämä on säilynyt mittakaava varhaisista elastisista moodeista; yhteinen jännitemetronomi säilyttää asteikon luettavaksi ilman, että sitä tarvitsee tulkita “laajenemisen viivaimena”.
• Tyypin Ia supernovien valokäyrät
  Havainto: kun lähellä ja kaukana olevat valokäyrät sovitetaan, kaukaiset ovat leveämpiä/hitaampia — sama melodia hitaammalla tempolla.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: supernovan ympäristön jännitepotentiaali hidastaa synkronisesti kelloja (kemia, plasman ja säteilyn kuljetus). Kun tähän yhdistyy reitin varrella tapahtuva hidas skaalaus ja havaitsijan viite, koko käyrä venyy samassa suhteessa.
• Tolmanin pintakirkkaustesti
  Havainto: luokkansa mukaan vertailtuna kaukaisemmat galaksit ovat himmeämpiä pinta-alaa ja aikaa kohti, ja ilmiö vahvistuu punasiirtymän kasvaessa.
  Tulkinta energiafilamenttiteorian mukaan: kolme tekijää: (1) fotonien energia on pienempi (punaisempi), (2) prosessit ovat hitaampia, joten fotoneja saapuu vähemmän aikayksikössä, (3) kuvantamisen geometrinen dualisuus. Näin ei tarvita erillistä oletusta metrisestä laajenemisesta.

Päätös: data on ainoa tuomari

Kyseenalaistamme yksinoikeuden kertomukseen, emme totuusarvoa. Laajeneminen ja alkupamaus eivät ole ainoa selitys. Emme hylkää kosmologinen vakio–kylmä pimeä aine -mallia (ΛCDM); ehdotamme toista, testattavaa reittiä: jänniteskaalausta energiafilamenttiteorian hengessä.
Tavoite: selittää enemmän ilmiöitä harvemmilla oletuksilla.
Lisälukemista: energyfilament.org (lyhytosoite: 1.tt)

Tuki

Olemme omarahoitteinen ryhmä. Universumin tutkiminen ei ole harrastus vaan henkilökohtainen tehtävä. Seuraa meitä ja jaa teksti – yksi jako voi ratkaisevasti auttaa Energiasäieteoriaan perustuvan uuden fysiikan kehittymistä.