EtusivuLuku 3: Makroskooppinen universumi

Johdanto ja termit
Tässä osassa sidotaan yhteen kiihdytys → pako lähdereunalta → eteneminen läpi suurten rakenteiden. Ensimmäisellä maininnalla käytetään muotoa ”täysi suomenkielinen nimi (lyhenne)”, jatkossa vain täysi suomenkielinen nimi:

Kynämäisen suihkun geometrian ja polarisaation ”sormenjäljet” — esimerkiksi polarisaatiohuipun edelläkäynti, polarisaatiokulman äkkihypyt, Faradayn kiertomitassa näkyvät porrastukset ja jälkihehkun monivaiheiset katkokset — käsitellään jaksossa 3.20 (”Kuitukanuuna”).


I. Ilmiöt ja pulmat


II. Fysikaalinen mekanismi (jännitekanavat + rekonektiokiihdytys + haarautuva pako)

Lähteen ”sytytin”: leikkaus–rekonektio-ohuet kerrokset
Vahvojen ”ohjainten” — mustan aukon ydinten, magnetaarien, yhdistymisjäänteiden tai tähtisynty-ytimien — lähistöllä energiameri kiristyy. Kapeille vyöhykkeille muodostuu ohuita kerroksia, joissa on suuri leikkaus ja raju rekonektio. Kerrokset toimivat pulssiventtiileinä: jokainen auki–kiinni-sykli keskittää energiaa hiukkasiin ja sähkömagneettisiin aaltoihin ja tuottaa luontevasti millisekunti–minuutti-purkauksia.

Vahvoissa kentissä protoni–fotonin ja protoni–protonin vuorovaikutus synnyttää paikallisesti korkeaenergisiä neutriinoja ja toisiogammaa. Muodostumisvaiheessa Yleistetyt epävakaat hiukkaset lisäävät paikallista järjestystä; hajoamisessa energia palaa Jännite-taustakohinana, joka ylläpitää kerroksen aktiivisuutta ja rytmiä.

Ulostulo → pako reunalla:
Lähteestä poistuu pulssipaketteja (voimakkuus/kesto/väli), kerroksen järjestysparametrin aikajälki ja lähdeläheisten toisiotuotteiden alkujakauma.

Reuna ei ole kova seinä: kolme ”alikriittistä” kanavaa jakaa poistuman — pienimmän vastuksen reitti saa suurimman osuuden.

  1. Aksiaalinen perforaatio (kynämäinen suihku): Kapea, vakaa käytävä lähellä pyörimisakselia. Korkeaenergiset hiukkaset ja säteily ottavat pikakaistan — suoraan ja nopeasti. Havaintokohdat: korkea lineaarinen polarisaatio ja vakaa suunta tai naapuripulssien välillä näkyvät polarisaatiokulman hypyt; lyhyet, terävät leimahdukset.
  2. Reunavyöhykkeen alikriittisyys (kiekko­tuu­li/laajakulma-ulosvirtaus): Leveämmät käytävät avautuvat kiekon/kuoren reunoille; energia purkautuu ”paksulla” spektrillä ja hitaammin, tyypillisesti jälkihehkussa. Havaintokohdat: keskitason polarisaatio, sileämmät valokäyrät, näkyvät uudelleenkollimointisolmut.
  3. Ohimenevät neulansilmät (hidas vuoto/sivunta): Kriittinen vyöhyke puhkeaa hetkeksi Jännite-taustakohinan vaikutuksesta; syntyy pieniä, lyhytikäisiä aukkoja, joilla on rakeinen aika-avaruusrakenne. Havaintokohdat: hienojakoinen ”kohinavilke” radiossa/matalilla taajuuksilla.

Ulostulo → eteneminen:
Kanavien suhteelliset painot ja katselugeometria määräävät lähtöehdot matkalle.

Eteneminen ei tapahdu tasaisessa ”sumussa”: kosminen verkko on ”jännite-moottoritieverkko”.

  1. Filamenttien selkäranka = vähävastuksiset käytävät: Magneettikentät ja plasma ”kammataan” yhteneväisiksi; varatut hiukkaset kaartuvat vähemmän ja diffundoituvat nopeammin. Näissä suunnissa korkeaenergiset fotonit näyttävät yliläpinäkyvyyttä.
  2. Solmut/rikkaat joukot = uudelleenkäsittelylaitos: Toissijainen kiihdytys/uudelleenkovettuminen on todennäköistä; spektriin tulee alapiikkejä sekä saapumisviiveitä ja polarisaatiomuutoksia.
  3. Dispersiosta riippumaton yhteinen viive: Geometria- ja potentiaalitermit lisäävät taajuusriippumattoman viiveen, analogisen gravitaatiolinssauksen aika-viiveelle.
  4. Kohinapohja kulkee mukana: Jännite-taustakohina muodostaa laajakaistaisen pohjatason radiosta mikroaaltoihin.

Ulostulo → havaintosynteesi:
Seurauksena ovat ”pohjalliset” spektrit, koostumustrendit ja heikko anisotropia sekä jäsennelty ajoitus sanansaattajien välillä.

  1. Spektrit ja koostumus: kerrostettu kiihdytys + haarautuva pako. Useat ohuet kerrokset ja kanavapainot summautuvat monivaiheiseksi käyräksi — potenssilaki → polvi → nilkka. Kun kynämäinen suihku hallitsee, suuren jäykkyyden hiukkaset karkaavat puhtaammin ja huippukoostumus voi painottua raskaisiin ytimiin. Kulku solmujen/joukkojen kautta voi kovettaa spektriä uudelleen tai lisätä alapiikkejä matkan varrella tapahtuvan kiihdytyksen vuoksi.
  2. Monikanavaisuus epäsynkassa: avoimin kanava ”kuuluu” kovimmin.
    • Kynämäinen suihku vallitsee: hadroniset sanansaattajat ennättävät ensin → neutriinot ja kosmiset säteet korostuvat, kun taas gamma voi vaimentua lähivuorovaikutuksissa.
    • Reunavyöhyke/neulansilmät vallitsevat: sähkömagneettinen kanava on vapaampi → gamma/radio kirkastuvat; hadroninen osuus juuttuu tai prosessoituu uudelleen ja neutriinot heikkenevät.
    • ”Vaihteiden vaihto” samassa tapahtumassa: jännitteiden uudelleenjako voi vaihtaa johtokanavan; sekä ”ensin sähkömagneettinen, sitten hadroninen” että päinvastainen järjestys ovat mahdollisia.

III. Testattavat ennusteet ja ristiintarkistukset (havaintolista)


IV. Vertailu vakioteoriaan (yhteiset piirteet ja lisäarvo)


V. Mallinnus ja toteutus (tarkistuslista ilman kaavoja)

Kolme ydinsäädintä:

Monidatan yhteissovitus:
Käytä yhtä yhteistä parametrisarjaa kevyen/raskaan komponentin, spektrin ”pohjallisten”, polarisaation aikakulun, saapumissuun­tien ja diffuusin pohjan yhdenmukaistamiseen. Tarkastele samassa näkymässä: purkausten ajoitus, polarisaatio, radiopohja sekä heikon linssauksen/leikkauksen kartat.

Nopeat erottelusäännöt:


VI. Vertauskuva (tehdään vaikeasta helposti hahmotettavaa)

Ajattele lähdealuetta korkeapaineisena pumppuhuoneena (leikkaus–rekonektio-ohuet kerrokset), lähdereunaa älyventtiileinä (kolme alikriittistä kanavaa) ja kosmista suur­rakennetta kaupungin putkiverkkona (jännite-moottoritiet). Se, miten venttiili avautuu, kuinka paljon ja mihin pääkäytävään se kytkeytyy, määrää mitä ”kuulemme” Maassa kovimmin: hallitseeko gamma, johtaako neutriino vai saapuvatko kosmiset säteet ensin. Suorempi, kapeampi ja nopeampi ”pääkäytävä” on esitelty jaksossa 3.20 (”Kuitukanuuna”).


VII. Yhteenvetona

Kun kiihdytys → pako → eteneminen viedään samalle ”jännitekartalle”, hajanaiset arvoitukset muodostavat tiiviin, johdonmukaisen ja testattavan fysikaalisen kokonaisuuden.


Tekijänoikeus ja lisenssi (CC BY 4.0)

Tekijänoikeus: ellei toisin mainita, “Energy Filament Theory”n (teksti, taulukot, kuvitukset, symbolit ja kaavat) oikeudet kuuluvat tekijälle “Guanglin Tu”.
Lisenssi: tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 International (CC BY 4.0) -lisenssillä. Kopiointi, uudelleenjakelu, otteiden käyttö, muokkaus ja uudelleenjulkaisu sallitaan sekä kaupalliseen että ei‑kaupalliseen käyttöön asianmukaisella viittauksella.
Suositeltu viittaus: Tekijä: ”Guanglin Tu”; Teos: ”Energy Filament Theory”; Lähde: energyfilament.org; Lisenssi: CC BY 4.0.

Ensijulkaisu: 2025-11-11|Nykyinen versio:v5.1
Lisenssin linkki:https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/